keskiviikko 20.2.2019 Heli, Heljä, Helinä, Hely

Aina paikallinen, koillissavolainen

Sitkeästi leivän ja puun syrjässä kiinni

Pauli ja Jaakko Hartikainen metsätöissä vuonna 2005.

 

Kaksoisveljiin Jaakko ja Pauli Hartikaiseen jos keihin käy vanhan ajan sanonta veljekset kuin ilvekset. Kaksikko on kuin samasta puusta veistetty, ja tupsukorvan tavoin molemmat tapaa todennäköisesti Suomen metsistä.
Muuruveden Kesämäeltä lähtöisin olevat veljekset ovat tehneet yhdessä metsurin töitä yli viisi vuosikymmentä. Erityisen tutuiksi ovat tulleet Juankosken, Säyneisen, Muuruveden ja Nilsiän rajaseudun metsät.
Viime vuoden marraskuussa miehet menivät metsään työn merkeissä viimeistä kertaa.

Veljekset mielivät metsätöihin jo nuorella iällä.
– Mieli veti metsään jo nuorena, ja kun metsurinhommat alkoivat kiinnostamaan, ei sitä muita vaihtoehtoja enää mietitty, Jaakko muistelee.
Kun miehet aloittivat metsurin työt vuonna -59, välineet ja työnkuva poikkesivat selkeästi nykypäivästä.
– Alussa töitä tehtiin pokasahalla, ja ensimmäinen moottorisaha tuli ostettua vasta vuonna -63. Silloin sahat olivat vielä 13 kiloisia järkäleitä, Pauli kertoo.
Metsurin työssä ainoa raskas asia ei ollut saha.
– Ruumiillista urakkatyötähän se on. Etenkin märkänä puu on todella raskas, Jaakko jatkaa.
Metsurin työvälineet ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana ergonomisempaan suuntaan.
– Hakkuukurssilla tuli myös opeteltua terveellisempiä työtapoja, ja jotakin tuli opittua myös kantapään kautta, Jaakko naurahtaa.
Kantapään, ja muiden jalan osien. Jaakon vasen jalka on moottorisahan merkkaama, ja oikean päälle pyörähti tuhoisin seurauksin tukki. Molemmat kuitenkin toimivat tänä päivänä moitteettomasti. Pauli säilyi kaikki vuodet sairaslomitta.

Vuosikymmenten aikana metsurin työt ovat muuttuneet rajusti, mutta kaksikko on pysynyt sitkeästi puun syrjässä kiinni.
– Metsureille ei ole enää samalla lailla töitä, kuin ennen. Metsäkoneet ovat vallanneet hakkuupuolen, mutta metsureita kaivataan vielä esimerkiksi taimikonhoitotöihin.
Veljekset tekivät töitä eri puuyhtiöille vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen heitä alettiin hätyyttää eläkkeelle. Kaksikko kuitenkin jatkoi metsurin hommia vielä 15 vuotta yksityisellä.
Kun miehet aloittivat alalla, metsätyöt painottuivat ennen kaikkea talveen.
– Reki luistaa huomattavasti paremmin talvella, Pauli selittää.
Myös nykypäivänä metsätyöt ovat kausiluotoisia, mutta eri tavalla. Metsurin työt painottuvat sulan maan aikaan, sillä lumessa työskentely on raskaampaa, ja lumilisän maksaminen metsurille nostaa kustannuksia.

Yhteiset työvuodet eivät ole saaneet kaksikkoa kyllästymään toistensa seuraan, vaan juttu kulkee notkeasti. Jaakko on veljeänsä kokonaiset 15 minuuttia vanhempi, mutta ikäerosta huolimatta miesten mentaliteetit kohtaavat hyvin.
– Ajatukset käyvät monesti kuin yksi yhteen. Ja joskus sitten eivät, Pauli naurahtaa.
Kaksosten huomattava yhdennäköisyys aiheuttaa helposti sekaannuksia.
– Usein kuulee kyselyä ja varmistelua siitä, että kumpi nyt olikaan kumpi, Jaakko jatkaa.
Vaikka metsurin työ on jäänyt taakse, metsämaisemat yhä maistuvat.
– Metsässä tulee harrastettua jonkin verran hankihiihtoa. Se voittaa ladulla hiihtämisen, sillä maisema vaihtuu ja meno ei ole niin yksitoikkoista, Pauli kertoo.

Jätä kommentti

*