perjantai 20.9.2019 Varpu, Vaula

Aina paikallinen, koillissavolainen

Sirkat kuin siskokset

 

Sirkka Korhosen ja Sirkka Antikaisen 62 vuoden ystävyyden taustalla on vahva luottamus, toisen kunnioittaminen ja yhtenevät elämänarvot.

 

Ystävänpäivää alettiin viettää maassamme 1980-luvulla. Kalenteriin se ilmestyi meillä vuosia myöhemmin paikalle, joka sillä on maailmalla ollut jo vuosisatoja, siis 14. helmikuuta.
Riistaveden taajamassa rivitalon pihapiirissä ystävänpäivää vietetään joka päivä.

Naapureina omissa kodeissaan yksin asuvat pirteät Sirkat voivat elää turvallista vanhuuttaan itsestään ja toisistaan huolehtien sekä läheisten ja kotipalvelun apuun luottaen.
Päivittäisistä uutisista huolimatta voidaan osoittaa, että ikäihmisten asuminen omassa kodissaan on meillä sittenkin mahdollista edellyttäen, että tukiverkosto on turvattu.

Sirkka Antikainen on täyttänyt jo 97 vuotta ja Sirkka Korhosella tulee keväällä 84 vuotta täyteen. Yli kuudenkymmenen vuoden ystävyys sai alkunsa Riistavedellä Savulahden idyllisissä maalaismaisemissa, jossa rajanaapureiden kanssakäyminen oli luontevaa ja lähes päivittäistä. Usein tavattiin talkootyön merkeissä ja päivitettiin samalla kuulumiset.
– Oli heinäntekotalkoita, perunannostoa ja naapurin auttamista lypsytarhassa. Sitten tuli kutsu kihlajaisiin, kun naapurin nuorimies Osmo haki Tuusjärveltä morsiamen kotiinsa Korholaan. Silloin tapasin Sirkan ensikerran. Sain sittemmin kunniatehtävän toimia ikään kuin kaasona, kun Sirkan ja Osmon kesähäitä vietettiin Korholan pihapiirissä 7.7.1957 koko kylän läsnäollessa, Sirkka Antikainen muistelee hymyssä suin.

Siitä alkanut ystävyys on jatkunut jo 62 vuotta ja edelleen ollaan naapureina. Vuosikymmeniin mahtuu monenlaisia tapahtumia ja elämänvaiheita. Naapureina maaseudulla asuvat Sirkat piti erottaa puheissa jotenkin ja niin syntyi kyläläisten käyttämät nimet Oskin Sirkka, Osmo Korhosen mukaan ja Kaken Sirkka, Kauko Antikaisen mukaan.
Yhteisöllisyys oli jo silloin olemassa, vaikka sitä nimeä ei vielä tunnettu.
– Lapset leikkivät keskenään ja kaikille löytyi leikeissä tilaa. Tuntui, että kiirettä ei oltu silloin vielä keksittykään ja kylään voitiin tulla ennakkoon ilmoittamatta. Talojen välillä oli kesällä oikopolku ja talvella latu, Sirkka Korhonen kertoo.
Sirkka Antikaisen mukaan Suomessa elettiin silloin kasvun ja kehityksen aikaa.
Hän kertoo, kuinka maidonvientireissulla miehet kokoontuivat usein kaupan rappusille tarinoimaan ja kertomaan kuulumisia. Joidenkin kotiin oli hankittu jo pulsaattoripesukone ja merkit vaihtelivat Upon, Huvin ja Hooverin välillä. Kun kaksi miestä kertoi hankkineensa Sirkka-merkkisen pesukoneen, arvelivat toiset, että varmaan joku aivan uusi merkki.

Maatalouden ohessa käytiin töissä myös tilan ulkopuolella.
Sirkka Antikaisen työura alkoi Riistavedellä sota-aikana kansanhuollossa, jatkuen sen lopettamisen jälkeen kunnantoimistossa aina Kuopion kuntaliitokseen saakka.
Sirkka Korhonen teki pitkän työuran lastenohjaajana seurakunnan päiväkerhossa. Seurakunnan tapahtumat ovat aina kuuluneet yhteiseen ohjelmaan, kuten myös kirjaston lukupiiri ja sydän- ja muistikerhon luennot.
– Ystävyyden, elämänkokemuksen ja keskinäisen luottamuksen turvin voimme reilusti olla asioista omaa mieltä ja ottaa omaa aikaa silloin, kun siltä tuntuu. Seuraamme toistemme valoja ja aamuisin verhojen avaamista. Illalla sanomme hyvää yötä ja aamuisin hyvää huomenta. Sirkka Antikaisen mukaan siitä alkaa aina uusi ystävänpäivä.

Jätä kommentti

*