perjantai 6.12.2019 Niilo, Niko, Niklas, Niki, Nikolai

Aina paikallinen, koillissavolainen

Pimeys on Olli Reijosen liikekumppani – Syrjävaaran tähtipuisto avautunee ensi vuonna

 

– Pimeys on katoava luonnonvara, joka häviää maailmasta kahden prosentin vuosivauhtia. Satelliittidatasta nähdään, että esimerkiksi Keski-Eurooppa suorastaan kylpee valossa, toteaa Olli Reijonen ja osoittaa vuonna 2016 valmistuneen italialaisen tutkimuksen karttakuvaa.
Pimeyden häviäminen on alkanut herättää huolta tutkijapiireissä tällä vuosituhannella. Valosaasteen vaikutukset ovat kuitenkin suurelle yleisölle tuntemattomia.
– Lähes koko eliökunta maapallolla elää yö-päivä-rytmissä. Ympärivuorokautinen valo sekoittaa ekosysteemiä ja menetämme kosketuksen yöluontoon. Nykyään pimeys alkaa olla suojelukohde, Reijonen toteaa
Satelliittidata paljastaa, että Suomessa täysin keinovalon ulottumattomissa olevia paikkoja on vain muutamia Lapissa ja itärajan tuntumassa. Suhteellisen pimeitä kolkkia löytyy kuitenkin myös Koillis-Savosta, kuten Kaavin Syrjävaarasta Reijosen sukutilalta, jonka historia juontuu kolmen ja puolen vuosisadan taakse.
– Esimerkiksi Kuopion keskustassa yöllä voi nähdä vain noin kolmesataa tähteä. Syrjävaarassa määrä voi nousta yli tuhannen.
Ensi vuonna Reijonen aikoo aloittaa Syrjävaarassa liiketoiminnan, joka mahdollistaa yötaivaaseen paneutumisen, sen ihailun ja ikuistamisen sekä paikan päällä yöpymisen.

Yökuvaukseen syventynyt Reijonen on todennut, että Syrjävaara on ihanteellinen paikka yötaivaan tarkkailuun ja ikuistamiseen.
– Pidän parhaillaan pimeän taivaan valokuvauskurssia Joensuun kansalaisopistossa. Olemme käyneet kurssilaisten kanssa treenaamassa kuvaamista myös täällä Syrjävaarassa.
Reijosella on erilaisia kaukoputkia ja pimeäkuvaamiseen tarkoitettuja kameroita, ja hän rakentaa laitteita myös itse. Reijonen suunnittelee aloittavansa ensi vuonna välineiden vuokraamisen ja yökuvauksen opettamisen Syrjävaarassa. Toiminta pyörii nimellä Syrjävaara Good Night.
– Monet haluavat kokeilla pimeäkuvausta ilman kalliisiin laitteisiin investointia.
Reijonen rakentaa Syrjävaaraan kuvauspaikkoja, joita vierailijat voivat varata käyttöönsä. Vanhaan halkovajaan on suunnitteilla myös oma observatorio, ”Isännän mansikkapaikka”.
– Minulla on jo järeää kalustoa observatoriokäyttöön. Observatorio mahdollistaisi tähtiretket, joissa kaukoputken kuva näkyisi vierailijoille suurelta näytöltä.
Ursa on listannut pimeitä paikkoja yötaivaan katseluun, ja Syrjävaara löytyy tästä listasta. Erityisen otollisen tähyilypaikan Reijosen sukutilasta tekee sen korkea sijainti Kokkomäellä.
Mäellä sijainnin ja pimeyden lisäksi yöllisen taivaan tarkkailua edesauttaa ilman kirkkaus eli läpinäkyvyys. Valo heijastuu vesihöyrystä ja epäpuhtauksista, joten kirkkaampi ilma heijastaa vähemmän valoa.

 

Olli Reijosen Kokkomäeltä ottama kuva. Näillä korkeuksilla revontulien värejä ei yleensä havaitse paljaalla silmällä, mutta oikein säädetty kamera tuo värit esiin.

 

Lue koko juttu 10.10. Koillis-Savosta!

Jätä kommentti

*