torstai 14.11.2019 Iiris

Aina paikallinen, koillissavolainen

Perhehoidossa ikäihminen voi jatkaa oman näköistään elämää

PerhEke- eli Perhehoito elinkeinona -hankkeen koordinaattori Sanna Kosonen kannustaa esimerkiksi hoitoalalla kevyempää työtä kaipaavia hakeutumaan perhehoitoon. Ikäihmisillä kodinomainen perhehoito ennalta ehkäisee Kososen mukaan raskaamman hoidon tarvetta.

Jossain vaiheessa ikäihmiselle voi tulla tunne, ettei hän koe oloaan kotona enää turvalliseksi. Lähimuisti voi pätkiä, vaikka liikkuminen käy hyvinkin. Laitoshoidolle on vaihtoehtona esimerkiksi perhehoito, jota pyritään lisäämään Euroopan Sosiaalirahaston tukemalla PerhEke-hankkeella.
– Tavoite on, että saataisiin jokaiselle ihmiselle paikka, johon hän kuuluu. Sairaalan tai laitoksen ei pitäisi olla kenenkään koti. Siellä hoidetaan silloin, kun on jokin akuutti vaiva. Perhehoito ennalta ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta, hankekoordinaattori Sanna Kosonen Kiteen Evankelisesta Kansanopistosta totesi maanantaina Eläkeliiton Kaavin yhdistyksen tilaisuudessa.
Perhehoito tapahtuu joko perhehoitajan tai vanhuksen omaishoitajan kotona. Hoito voi olla lyhytaikaista eli esimerkiksi omaishoidon vapaiden lomittamista, osavuorokautista, pitkäaikaista eli asumista pysyvästi perhehoitajien kotona tai kiertävää, jolloin hoitaja kiertää asiakkaiden omissa kodeissa ja sijaistaa muita toimivia perhehoitajia.
– Perhehoidossa ei tarvitse lukita ovia tai teljetä ihmisiä sisälle. Muistisairaat ihmiset ovat perhehoidossa täysin vapaasti, ja he saavat touhuta asioita yhdessä perheen kanssa – toki niin, että valvovat silmät ovat koko ajan paikalla. Ulkoilutkin onnistuvat. Väitän, että 80 prosenttia lukkojen takana elävistä muistisairaista pystyisi elämään täyttä elämää perhehoidossa, Kosonen sanoi.
Perhehoidossa ei tarvitse elää laitosmaisesti tiettyjen aikataulujen mukaan, vaan asukkaat voivat itse rytmittää esimerkiksi heräämisensä ja aamiaisensa, Kosonen huomautti.

Tammikuussa Savon ammattiopistoa ylläpitävä Sakky alkaa kouluttaa ensimmäisiä ikäihmisten perhehoitajia Pohjois-Karjalassa kehitetyllä koulutus- ja tukimallilla. Siihen ehtii vielä mukaan. Jos samalta paikkakunnalta ilmoittautuu useampi, koulutuksia voidaan järjestää myös paikallisesti.
– Toivotaan, että kiinnostuneita löytyisi. Kysyntää asiakaskunnassa varmaan olisi. Minun kokemukseni mukaan ikäihmiset viihtyvät hyvin perhehoidossa, ja omaisiltakin on tullut hyvää palautetta. Koetamme koko ajan kannustaa tästä kiinnostuneita kokeilemaan, totesi palveluohjaaja Kirsi Soininen Kaavin kunnasta.
Kaavilla on toteutettu perhehoitoa jo 1990-luvun alusta lähtien, mutta tällä hetkellä paikkakunnalla on vain kaksi perhehoitoperhettä.
– Jos joku haluaisi perhehoitajaksi, saa käydä vaikka meidän perheessämme tutustumassa, että näkee, mitä arki on. Myös omaiset voivat käydä tutustumassa. Voi ottaa yhteyttä vaikka Kirsiin (Soiniseen), perhehoitoa kotonaan tekevä Minna Klaavo kannusti.

Perhehoitajalta ei vaadita hoitoalan koulutusta, koska kotihoito huolehtii sairaanhoidon tehtävistä.
– Mutta täytyy olla tunne, että haluaa ja kykenee huolehtimaan toisten ihmisten tarpeista, Kosonen korosti.
Toistaiseksi perhehoito tapahtuu kuntien kautta toimeksiantosopimuksilla, mutta Kososen mukaan on tarkoitus, että tulevaisuudessa perhehoitaja voisi olla yrittäjä, jolta ihminen pystyy ostamaan palvelua suoraan.
Kaavilla on perustettu Kaija Julkusen vetämä ikäihmisten kehittämistoimikunta, jossa pohditaan myös uusia hoitomuotoja.

Kommentit

  • Kuntalainen

    Kyllä vanhus pystyy asumaan kotona mutta kuka maksaa hoitajan palkan ei mikään 300-400 euroa riitä siihen että omainen jää kotiin ja hoitaa omaistaan, olen jo kauan sitten ehdottanu että maksettaisiin kohtuullinen, elikkä noin 1200-1400 kotihoitoon, ehdokkaita varmaan löytyis ja hoitopaikat vapautuisi niitä tarvitseville. Täytyyhän sen kotihoitajankin elää.

Jätä kommentti

*