torstai 2.4.2020 Pellervo

Aina paikallinen, koillissavolainen

Nila maistui hirville Nilsiässä, mutta myös Koillis-Savossa

 

Sakkyn opiskelijat laittoivat marraskuussa nauhoja Rasimäessä Martti Räsäsen taimikon suojaksi. Kuvassa vasemmalta Anu Puttonen ja Terhi Laulajainen.

 

Suomen metsäkeskus maksoi Kuopioon tänä vuonna hirvivahinkokorvauksia 27 262 euroa eli noin yhdeksän kertaa enemmän kuin viime vuoden 3 152 euroa.

Nilsiään tämän vuoden summasta meni noin 22 700 euroa eli yli kymmenen kertaa enemmän kuin viime vuonna. Syynä ovat hirvien ruokailutottumukset.

– Tuhot ovat lisääntyneet Nilsiässä. Niissä on se erityispiirre, että kuorivaurioita on tullut kasvatusmetsissä eli nuorissa, 25–50-vuotiaissa kuusikoissa, kertoo metsäneuvoja Risto Hämäläinen metsäkeskuksen Nilsiän toimistolta.

– Nilsiän 19,7 hehtaarista 3,3 oli mänty- ja koivutaimikoita, loput 25–50-vuotiaita kuusikoita etenkin Länsi-Nilsiässä eli Pajujärven ja Kinahmin suunnalla.Aiemmin hirvituhoja on tullut etenkin mäntytaimikoihin.

Männiköitä on vähän, kuusikoita paljon. Hämäläisen mukaan hirvet kaluavat kuusen kuorta, ja kun puut ovat isompia, tuhotkin ovat isompia, vaikka hehtaarimäärä ei kasvaisi.

– Kun kuusen kuori rikkoutuu, sienitaudit iskevät äkkiä, ja puu on käytännössä menetetty. Puihin tulee myös laatuvikoja, jolloin arvokkaampi tukkipuu muuttuu halvemmaksi kuitupuuksi.

Muuallakin kuin Nilsiässä ilmiö näkyy: Hämäläinen kertoo hirvien syöneen kuusien kuorta myös Juankoskella, mutta sieltä ei tehty vahinkoilmoituksia viime eikä toissa vuonna.

– Kaavilla ja Tuusniemelläkin kuusien kuorivauriot ovat lisääntyneet 25–50-vuotiaissa metsissä. Varmaankin myös Rautavaaralla on tuhoja, mutta jostain syystä ilmoituksia ei ole tullut sieltäkään.

Metsäkeskus maksoi tänä vuonna hirvivahinkokorvauksia Pohjois-Savoon yhteensä 77 000 euroa viime vuoden tuhoista 87 hehtaarilla. Toissa vuoden tuhoista korvaussumma oli 43 000.

Kaaville korvauksia tuli tänä vuonna 6 235 euroa ja Tuusniemelle 3 466 euroa. Viime vuonna Kaaville maksettiin 7 327 ja Tuusniemelle 4 610 euroa.

Syytä hirvien haluun kaluta ajoittain kuusen kuorta ei tiedetä tarkasti, kertoo erikoistutkija Ari Nikula Luonnonvarakeskuksesta.
Varsinaiseen ravinnonpuutteeseen hän ei usko.

– Tilastojen valossahan Pohjois-Savossa uudistetaan eniten kuuselle suhteessa uudistuspinta-alaan, melkein 80 prosenttia koko alueella, ja joillain alueilla jopa 90 prosenttia.

– Joiltakin muilta kuusivaltaisilta alueilta on raportoitu hirvien syöneen myös kuusen taimia, joten on mahdollista, että suuret muutokset puulajisuhteissa saattavat heijastua myös hirvien ravinnonkäyttöön.

Uudistaminen kuuselle männyn asemesta hirvituhojen pelossa ei siksi ole välttämättä toimiva strategia.

– Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa hirvet syövät vähän kuusta. Pääasiassa ne kuorivat kuusen runkoa alahampaillaan ylöspäin eli jälttävät nilaa, jossa puun ravinteet kulkevat. Oksat eivät maistu hirville, vaikka ne ovat ravintoarvoltaan ja sulavuudeltaan parempia kuin mänty.

Nikulan mukaan kuusen kuoren syöntiä tulee ajoittain tietoon melko laajoiltakin alueilta.

– Ehkä se liittyy joidenkin mineraalien puutteeseen, joita on kuusen ja männynkin nilassa. Esimerkiksi kun täällä Lapissa ruokitaan poroja paalirehulla, jäniksetkin tulevat syömään sitä, mutta alkavat sitten kaluta mäntyjen kuorta siinä ympärillä.

 

Mikä on paras hirvien karkottaja paikallisen Martti Räsäsen mukaan?

Lue koko juttu 12.3. Koillis-Savosta!

Jätä kommentti

*