perjantai 19.7.2019 Sari, Saara, Sara, Salla, Salli

Aina paikallinen, koillissavolainen

Muumiton maailma

Muumipeikko, onko se mies- vai naispuolinen hahmo? Tuutikki, onko sekin Muumeissa? Muumimaailma – niin, Naantalissahan se on, mutta en ole koskaan käynyt siellä.
Tällaisia lausahduksia olen päästänyt joskus suustani. Vastaukseksi olen saanut ihmetteleviä kommentteja. Hämmennyksen ymmärtää, sillä on kai tilastollinen ihme, että juuri Suomessa on kaltaisiani Muumi-aikana eläneitä, mutta Muumeitta kasvaneita aikuisia – antaahan Googlekin hakusanalla Muumi noin 518 000 linkkiä.
Ainoa kosketukseni Tove Janssonin tuotantoon on kankealla ruotsilla pidetty alustus, jonka opiskelutoverini piti Kvinnoforskning på svenska -kurssilla 1990-luvulla.
Muumien äidin syntymästä on kulunut sata vuotta. Se tuntuu saaneen koko Suomen sekaisin. Tove Janssonia muistellaan lehdissä sivukaupalla, hänen sukulaisiaan haastatellaan ja Muumi-mukien arvonnousua ihmetellään.
Muumi-maailma tuntuu toiselta todellisuudelta, jossa vain asiaan vihkiytyneet liikkuvat sulavasti ja tuntevat oikeat tyypit. Ulkopuolinen on siitä yhtä pihalla kuin olisi uskonlahkosta tai poliittisen puolueen sisäpiiristä.
Kaiken kukkuraksi Muumien menestystarinaa eivät ole haitanneet edes pakkoruotsi tai luojansa suomenruotsalaisuus.
Suon tämän kaiken Janssonin henkiselle perinnölle, vaikka en edelleenkään tunne siihen vetoa. Korkeintaan minua kaihertaa epämääräinen velvollisuudentunne siitä, että tämä kulttuurituote pitäisi tuntea paremmin.

Anna Kaasinen

Jätä kommentti

*