keskiviikko 20.2.2019 Heli, Heljä, Helinä, Hely

Aina paikallinen, koillissavolainen

Metsähallituksen rahapula uhkaa Telkkämäkeä

Metsähallituksen Luontopalveluilla on tänä vuonna rahaa Itä-Suomessa ainutlaatuisen Telkkämäen kaskiperinnetilan hoitoon 4 500 euroa. Tuo summa menee luonnonhoitoon, kesäopastukseen ei ole tiedossa euroakaan.
– Meille tuli ennennäkemättömän tiukka budjetti tälle vuodelle. Itä-Suomessa näytti välillä siltä, että joidenkin kansallispuistojen huolto oli uhattuna, mutta ainakin toistaiseksi polttopuu- ja jätehuolto toimivat, kuvaa Metsähallituksen Itä-Suomen alueen puistonjohtaja Matti Hovi.
Kun talous on tiukalla, tuhansia tai kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain houkuttelevat kansallispuistot ohittavat tärkeysjärjestyksessä Telkkämäen tapaiset käyntikohteet – varsinkin kun Telkkämäen vuotuinen kävijämäärä laski vuosien 2016–2017 runsaasta 2 000:sta viime vuonna 1 780:en.
– Telkkämäki on Itä-Suomen ainoa perinnetila ja käyntikohteena arvokkaampi kuin sen kävijämäärä kertoo. Se on sellainen kohde, että pitäisimme sen mielellämme sen kulttuuriarvon mukaisessa kunnossa ja käyntikohteena. Hyvä hoito edellyttää riittävää toimintamäärärahaa, sanoo Hovi.
Hänen mukaansa Metsähallitus jatkaa vähemmän käytetyistä ja syrjäisemmistä kohteista luopumista, vaikka ne voivat olla joillekin – usein lähialueen asukkaille – hyvinkin tärkeitä. Itä-Suomessa ja Kainuussa on Telkkämäkeen verrattuna vähemmän suosittuja käyntikohteita.

Avukseen kesäopastuksen järjestämiseen Metsähallitus huhuilee yhteistyökumppaneita kuten yrityksiä.
– Tähän asti tärkein kumppanimme Telkkämäessä on ollut Kaavin pitäjäseura, jolta olemme ostaneet opastuksen parina viime kesänä pienellä korvauksella, sanoo Hovi.
– Kumppani voisi olla vaikkapa yritys, joka hyödyntäisi Telkkämäkeä omien asiakkaidensa käyntikohteena ja aktiviteettipaikkana.
Telkkämäkeen on harkittu myös eri puolilla Suomea järjestettyjä paimenviikkoja, joille osallistujat maksavat pääsystä paimentamaan lampaita tai vaikkapa kyyttöjä.
Hovin mukaan Metsähallitus antaisi Telkkämäen mahdollisten paimenviikkojen pitämisen mieluusti jonkin yrityksen vastuulle, jolloin Metsähallituksen niukkaa henkilöstöä ei tarvittaisi siihen. Lampaat hoitavat maisemaa, mutta Hovin mukaan ei olisi mitään estettä sille, vaikka Telkkämäessä paimennettaisiin vuohia tai pidettäisiin kanaparvea.
– Kiinnostusta paimenviikkoihin varmasti olisi, eikä niitä ole vielä missään Pohjois-Savossa. Paimeneen tulijoille pitäisi olla jonkinlaiset asuin-, ruoanlaitto- ja peseytymistilat, monesti ne ovat mökkitasoiset, vaikkakin vaatimattomat. Telkkämäen päärakennus ei välttämättä sellaiseen sovi, jos se on samalla käyntikohde. Uudenlaisiakin toimintatapoja voitaisiin kokeilla.
Hovi kuvaa Puskasoittoja ja muuta Telkkämäessä järjestettyä toimintaa tervetulleeksi, mutta pitää ovet avoinna myös suuremmille tapahtumille, jos mahdolliset paikoitusongelmat ja muut haasteet saadaan ratkaistua.

Kaavin kaskiruis on talletettu Huippuvuorten geenipankkiin, kertoo luonnonsuojelupäällikkö Jouni Penttinen Metsähallituksen Luontopalveluista. Kasken poltto muun muassa pitää hengissä vanhoja ruislajikkeita.
– Luontopalvelut on ainoa taho, joka systemaattisesti kaskeaa, ja Telkkämäki on yksi kolmesta paikasta, missä kaskeamista enää tehdään. Muut ovat Kolin kansallispuisto ja Linnansaaren torpan ympäristö Savonlinnassa.
Olosuhteiden salliessa Telkkämäessä kasketaan tänäkin vuonna. 4 500 eurolla myös hoidetaan niittyjä ja maksetaan yrittäjälle suojelualueelle levinneen jättipalsamin torjunnasta.
– Summa on pienentynyt noin kolmannekseen siitä, mitä Telkkämäessä oli käytettävissä vielä muutama vuosi sitten ja mikä olisi taso, jota sekä luonnonhoidon että kulttuurihistorian ja virkistyskäyttömahdollisuuksien ylläpito edellyttäisivät, arvioi Penttinen.

Jätä kommentti

*