maanantai 14.10.2019 Elsa, Else, Elsi

Aina paikallinen, koillissavolainen

Liito-oravan oleskelusta Tuusniemellä ei löytynyt uusia todisteita – Metsäammattilaisille puhtaat paperit

Kuusimetsän kaatamisessa Tuusniemen kunnan omistamalta Hämälän tilalta Litmaniemestä ei tapahtunut Pohjois-Savon käräjäoikeuden mukaan luonnonsuojelurikosta eikä -rikkomusta.
Poliisille tutkintapyynnön tehnyt Pohjois-Savon Ely-keskus uskoi, että noin neljän hehtaarin laajuiselta kuviolta olisi kaadettu viime syksynä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka.
Syyttäjä vaati kahdelle Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon työntekijälle sekä yhdelle puut ostaneen yhtiön työntekijälle rangaistusta luonnonsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta.

Käräjäoikeus piti olennaisena kysymystä, oliko hakkuualueella liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka vuonna 2017, kun hakkuuta valmisteltiin. Se ei löytänyt asiasta näyttöä.
Vuonna 2009 Tuusmäen yleiskaavan valmisteluun liittyneessä liito-oravaselvityksessä oli papanahavaintoja. Liito-orava elää kuitenkin vain noin 2–3 vuotta, kaipaa ravinnokseen lehtipuuta sekä vaihtelee pesäpaikkoja ja elinalueita.Metsäalan tietoa tuottavan Tapion julkaisu Liito-oravan huomioon ottaminen metsänkäytön yhteydessä opastaa tarkkailemaan liito-orava-aluetta viisi vuotta: jos lajista ei löydy merkkejä tuona aikana, suojeluvelvoite purkautuu.
Käräjäoikeuden mukaan kyseessä on nimenomaan neuvontamateriaali: laissa ei edellytetä viiden vuoden tarkkailua, eikä sen rikkominen voi siis johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Lisäksi metsäalan ammattilaiset olivat käyneet hakkuualueella syksystä 2016 syksyyn 2018 yhteensä viisi kertaa eivätkä olleet tehneet liito-oravahavaintoja.
Syksyllä 2016 alueella oli käynyt leimikkoa suunnitellut metsänhoitoyhdistyksen työntekijä ja kevättalvella 2017 hänen kollegansa, jolla oli ollut mukanaan liito-oravien jätöksiä hyvin löytävä koira. Puut ostaneen yhtiön työntekijä oli käynyt alueella kaksi kertaa keväällä 2017 ja vielä juuri ennen hakkuita elokuussa 2018.
Hakkuukoneen kuljettaja oli saanut ohjeen rajata hakkuu, jos isoja haapoja löytyy, mutta hänkään ei ollut havainnut liito-oravaan viittaavaa.

Koska käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä liito-oravan oleskelusta hakkuualueella toissa vuonna, se ei lausunut siitä, kenellä tai keillä olisi rikosoikeudellinen vastuu liito-oravan levähdys- ja lisääntymispaikan hävittämisestä.
Käräjäoikeus olisi hylännyt syytteet, vaikka alueella olisi ollut lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka olisi hävitetty, koska metsäammattilaiset eivät toimineet törkeän huolimattomasti.
He olivat selvittäneet liito-oravatilannetta ja jättäneet lajin suojelemiseksi hakkaamatta yhteensä 0,43 hehtaaria, eivätkä he tietoisesti riskeeranneet luontoarvoja.
Käräjäoikeuden antama tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Jätä kommentti

*