perjantai 24.5.2019 Tuukka, Touko

Aina paikallinen, koillissavolainen

”Laitetaan koneet lentämään” – Isä ja poika kollegoina Karjalan lennostossa

F-18D Hornetin etuohjaamossa istuva Tuomas Tirkkonen ei ole vielä ollut lentävässä lentokoneessa, mutta takaohjaamon Jukka Tirkkoselle G-voimat ovat tulleet tutuiksi.

Minä istuin kiitotien päähän, jäin ihmettä katselemaan. Edu Kettusen lyriikat voisivat kuvata kaavilaislähtöisen Tuomas Tirkkosen ammatinvalintaa, vaikka siinä tapauksessa kappaleen nimen pitäisi olla Lentokonemekaanikon poika.
21 vuotta täyttävän Tuomaksen isä Jukka Tirkkonen on toiminut yli kolmekymmentä vuotta Karjalan lennoston lentokonemekaanikkona Rissalassa. Nyt myös Tuomas on päättänyt lähteä samalle urapolulle.
– Isän kautta olen kuullut juttuja lennostosta työpaikkana, ja sitä kautta on herännyt myös oma kiinnostus.
Myös Jukka on aikoinaan saanut ammatinvalinnassaan inspiraation omalta isältään.
– Isäni Eino Tirkkonen oli rintamasotilaana jatkosodan aikaan, ja pikkulapsena opin arvostamaan maanpuolustusta ja kunnioittamaan sotainvalideja.

Tällä hetkellä sekä Jukka että Tuomas ovat töissä Karjalan lennostossa Rissalassa. Jukka työskentelee tällä hetkellä pääosin simulaattoreiden parissa sekä toimii mekaanikkona, kun Tuomas opiskelee lentokonehuoltoaliupseeriksi.
– Lukion viimeisen vuoden keväänä hain erikoisjoukkohaun kautta lentotekniselle aliupseerikurssille ja kesällä aloitin varusmiespalveluksen Ilmasotakoulussa Tikkakoskella.
Erikoiskursseille voi hakea kahdesti vuodessa, alkukeväällä ja -syksyllä. Lentotekniseltä kurssilta valmistuneet alikersantit tekevät puolen vuoden johtajakauden apumekaanikkoina Ilmasotakoulussa tai jossakin ilmavoimien lennostossa, ja näin Tuomas päätyi Rissalaan.
Jukan urapolku on ollut melko samanlainen, joskin hänellä oli pohjalla lukion sijaan sähköpuolen opinnot ammattikoulussa. Hän hoiti varusmiespalvelunsa Hallissa sijainneessa Ilmavoimien teknillisessä koulussa, joka lopetti toimintansa vuonna 2013.
Ensimmäisen vuosikymmenen mies työskenteli MiG- ja Hawk-hävittäjien mekaanikkona, ja viimeiset parikymmentä vuotta on kulunut Hornetien parissa.
Ilmailu on merkittävä työllistäjä Suomessa. Puolustusvoimien koulutuksen lisäksi ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa lentokoneasennuksen perustutkinnon, mikä onnistuu muun muassa Savon ammattiopistossa. Lentokoneasentajia tarvitaan Puolustusvoimien lisäksi lentoyhtiöillä, lentokonekorjaamoissa ja lentokoneita valmistavissa yrityksissä.

Jukan ja Tuomaksen työpäivien keskeisimmät työtehtävät liittyvät koneiden tarkastuksiin.
– Isoin hommamme on koneen saaminen ilmaan. Aamulla ennen ensimmäisiä lentoja teemme isomman tarkastuksen ja päivällä välitarkastuksia, Tuomas kertoo.
Miehet ovat kollegoita, mutta samaan koneen kimppuun kaksikko ei ole vielä päässyt.
– Toistaiseksi samanaikaisuudet ovat rajoittuneet vielä ruokatauoille, Tuomas naurahtaa.
Työssä pysytään pääasiassa maan pinnalla, mutta myös lisäksi päästään tutustumaan itse ilmailuun.
– Hawk-aikoina olin kaikkiaan parisataa tuntia ilmassa koelentomekaanikkona hävittäjäkalustolla toimiessani, Jukka muistelee.
Tuomas ei ole vielä lentänyt koskaan – ei työssään, eikä myöskään vapaa-aikanaan.
– Ammatinvalintaa kun ajatellaan, niin taitaa tämä olla vähän harvinaista, Tuomas virnistää.
Puolustusvoimien lentomekaanikon työ ei ole vain lentotekniikkaa.
– Sanotaanko niin, että valtaosa työstä on lentoteknistä puolta, mutta sen lisäksi hommaan kuuluu myös esimerkiksi sotaharjoitustoimintaa, Jukka kertoo.
– Tämä työ mahdollistaa myös ulkomaille pääsyn. Itse en kuitenkaan perusta matkustamisesta, vaan viihdyn paremmin kotosalla.

Jätä kommentti

*