perjantai 20.9.2019 Varpu, Vaula

Aina paikallinen, koillissavolainen

Arto Nykänen toivoo Kaaville sopua

Arto Nykänen toivoo, että vaaleja käytäisiin Kaavilla vain puoli vuotta.

Tiivistahtinen urakka Savon Yrittäjien toimitusjohtajana päättyi viiden vuoden jälkeen. Niinpä kaavilaisella Arto Nykäsellä, 62, on ollut pitkästä aikaa hieman lomaakin. Yrittäjien edunvalvojana puhelin saattoi soida milloin tahansa, ja työasioita piti hoitaa lomillakin.
– Elokuun olen vetänyt henkeä ja olen hyvin virkeällä päällä.
Metsällä ja kalavesillä viihtyvä Nykänen on nyt päässyt tekemään itselleen mieluisia asioita luonnossa. Sekä hirvikoira että ajokoira ovat vasta puolitoistavuotiaita, joten niissä riittää kouluttamista. Myös lapsenlapsille, joita on pian jo yhdeksän, on nyt aikaa.
Pelkästään oleilemaan Nykänen ei halua kuitenkaan heittäytyä. Hänellä on jo paikka yhden it-alan yrityksen hallituksessa, ja lisääkin vastuuta hän on valmis ottamaan. Vankan ja monipuolisen yritystaustan lisäksi hänellä on nyt suoritettuna hallitusjäsenen tutkinto ja jäsenyys Hallituspartnerit Itä-Suomi ry:ssä.
– Hallitusammattilainen on turvallinen vaihtoehto yrittäjälle keskustelukumppaniksi muun muassa talousahdingossa. Minulla on myös taustaa tilitoimistosta ja omistajanvaihdoksista, Nykänen muistuttaa.
Joroislaisesta yrittäjäperheestä kotoisin oleva Nykänen ihmettelee Kaavin nykyistä ilmapiiriä, jossa päättäjien riitoja ratkotaan paikallislehden sivuilla eikä valtuustosalissa.
Korjaamista on hänen mielestään myös suhtautumisessa yrittäjyyteen. Hän muistuttaa, että menestystarinat syntyvät hyvin usein ”älyttöminä” pidetyistä ideoista. Epäilyksistä huolimatta menestyjiksi ovat nousseet esimerkiksi Ponsse Vieremällä, Keitele Forest ja Sepa Keiteleellä sekä Eino Lovikan luotsaama Kaavin Kivi.
– Tällaisia tarinoita Suomi on täynnä. Niille sanotaan alussa ”älä kehtaa”.
Nohevan yrittäjän ideat sinkoilevat nopeasti, ja kunnan pitää tarttua niihin ripeästi, Nykänen patistaa. Hän ihmettelee, miksei Kaavin kunta kuulu uusyrityskeskusjärjestelmään. Hän on varma, että Kuopion seudun Uusyrityskeskus ottaisi mielellään yhden kunnan lisää.
– Täällä uskotaan, että kyllä niitä yrittäjiä tulee jostain, ehkä. Ei näytä tulevan. Jäsenyys Uusyrityskeskuksessa ei maksaisi paljon mitään. Se on systemaattinen ja työvälineet ovat kunnossa. Siinä mallissa yrittäjä pakotetaan tekemään tulosbudjetti ja miettimään, onko minulla kilpailijoita, missä ovat asiakkaat ja missä ovat mahdolliset epäonnistumisen paikat.
Nykänen kertoo saaneensa yrittäjäisältään kaksi tärkeää oppia. Yksi on se, ettei kukaan maksa ajasta vaan tehdystä työstä.
– Toinen on se, että tee virheitä, koska virheistä oppii.
Nykäsen mielestä Suomessa leimataan konkurssin tehneitä yrittäjiä aivan suotta.
– Jenkeissä alat olla kolmen konkurssin jälkeen todella pätevä yrittäjä.

Kommentit

  • Seppo

    Keksippä sinä, ”vanhana tuttuna konkarina”, miten saadaan nuoriso kiinnostumaan yrittäjyydestä. Suomi on lievästi sanottuna liemessä lähimmän kymmenen vuoden sisällä, koska 50-luvulla syntyneet yrittäjät joutuvat lopettamaan pakon edessä. Ja meitä on paljon. Nuoria ei kiinnosta yrittäjyys. Yksi syy on koulussa. Siellä vakuutetaan, ettei teidän tarvitse olla huolissaan tulevaisuudestanne. Valtiolla on velvollisuus huolehtia teistä. Niinpä, mutta kuka maksaa, kun pienyrittäjät lopettavat, jotka työllistävät ison joukon ihmisiä.

Jätä kommentti

*