lauantai 29.4.2017 Teijo

Aina paikallinen, koillissavolainen

Vaihtelevat kelit tekevät teistä potattipeltoja

Vehkalahden tiellä tai Rasimäestä Unimäkeen menevällä tiellä voi autoilijan yllättää vastaan tuleva aura-auto. Itse aura-auto ei ole talviaikaan tietystikään yllätys, vaan se, että kulkuneuvot eivät mahdu ohittamaan toisiaan. Toinen tämän talven vitsaus on ollut polanteiden syntyminen.
Koillis-Savossa on paljon kapeita sorateitä. Ihan aurausviittoihin asti tietä ei voida aurata, ettei jouduttaisi tyhjän päälle. Edessä on helposti tilanne, että aura-auto ei mahdu ohittamaan toista isompaa autoa, muutamalla tiellä ei edes henkilöautoa.
”Vehkalahden tiellä on useita pätkiä, joissa ei todellakaan päästä edes henkilöauton kanssa toistemme ohi. Silloin toisen on pakko pakittaa. Ja yleensä se pakittaa, jolla on lyhyempi matka vaikkapa sivutien risteykseen”, kertoo usealla aurausreissulla tällaiseen tilanteeseen törmäävä Reijo Hyvärinen Ky:n yrittäjä Veijo Hyvärinen.
Hänen mukaansa läheltä piti -tilanteita sattuu turhan usein. Paikalliset ihmiset tietävät tien kapeuden, mutta satunnaisemmille käyttäjille tilanne tulee täytenä yllätyksenä. Liian moni kuvittelee olevansa liikenteessä yksin, eikä ole varautunut minkäänlaiseen poikkeavaan tilanteeseen.

Kuluva talvi on ollut säiden suhteen vähintäänkin vaihteleva. Se näkyy tienpidossa. Aura-auto ei ehdi joka tielle lumisateen jälkeen, jolloin raskas liikenne kerkeää tallata lumen tiehen. Kaavin risteyksestä Juankosken kautta Nilsiän Sydänmaalle menevä tie kuuluu hoitoluokkaan 1b. Sen edelle menee vain ysitie. Jännevirran painorajoitusten vuoksi raskas liikenne käyttää juuri tätä reittiä.

”Erityisen hankala on juuri tuo Juankosken ja Sydänmaan välinen tie. Sitä ei ole alun alkaenkaan rakennettu näin suureen raskaan liikenteen tarpeeseen. Luikonlahdesta ajetaan rikastettua malmia tuota kautta, samoin kaikki sallitun painomäärän yli menevä liikenne joutuu kulkemaan noita mutkaisia ja mäkisiä teitä. Se ei voi olla näkymättä tien kunnossa”, sanoo Savon Kuljetuksen työnjohtaja Reijo Väisänen, joka valvoo tienhoitoa päivittäin.
Juankosken ja Sydänmaan välisellä tiellä on mielenkiintoista se, että nimenomaan Nilsiään päin menevä kaista muistuttaa jossain kohdin ”potattipeltoa”, mutta oikeanpuoleinen kaista on selvästi paremmassa kunnossa.
”Suurin osa raskaasta liikenteestä menee Nilsiän suuntaan. Se näkyy tiessä. Alaterällä saadaan tuloksia vain tietyillä keleillä, tulipalopakkasella ei kannata yrittää.”

Jätä kommentti

*